Tummat ja tuliset metsälammen appurat

Pienet metsälammet. Ne vaan on parhaita! Vaikkei kauheesti niistä vielä kokemusta olekaan, niin niissä on sitä jotain. 

Kello soi tänään viideltä, mutta niin oli unihiekkaa kummankin silmässä, että ylös päästiin vasta seiskalta :D voivoi.. 

Pienen ajelun jälkeen jätettiin auto hakkuuaukean reunalle ja lähdettiin kävelemään lammelle. Hanki kantoi melko hyvin joten matka sujui joutuisasti.

Sitten ei muutaku kairaamaan. Koko talvena en oo pilkkiny kyllä näin matalassa. Matalin kohta oli 2 metriä ja syvin kohta 7m. Käytin koko päivän kaikua, vaikka näin matalassa siitä ei kauheasti hyötyä olekaan. Se näyttää niin pieneltä alalta, että tilanteet tuli kyllä tosi äkkiä. Jos kala tulikin jostain sivusta, niin sitä ei huomannut kuin juuri ennen kuin nappasi. Mutta näkipähän aina syvyyden kun tipautti kaiun anturin veteen.

Päivän toinen reikä ja pieniä, todella tummia ahvenia nousi muutama. Tummat ahvenet ovat tyypillisiä näissä pienissä metsälammissa. Se taitaa johtua siitä kun lammen vesikin on niin tummaa? Vaikka ne olivat pieniä ne nappasivat tosi äkäsesti. Aina tärpissä tuntui, että nyt on iso, mutta kun alkoi nostamaan niin tuntuivatkin ihan pikkuahvenilta. Sitten. Pieni Wigglerin vapa taipui taas ja nyt kun nosti niin tuntui jo joltain! Se ihana jumpsutus kun nostaa isoa kalaa ja siima venyy ja NAPS! Siihen se tipahti reikään! Käsi vaan perään, mut en saanu kouhastua sitä enää jäälle.. voih.. Koukku poikki! Niin oli jättiläinen :) No ei se ollut mikään valtava, mutta tarpeeksi iso että koukkukin jäi sen suupieleen killumaan. Vähän aikaa harmitti, mutta oli vahva fiilis et tältä lammelta voi vaikka paukkua talven enkat!

Onneks pakista löytyi lisää kultaisia volfram kärpäsiä niin toinen luotto morri vaan siimaan ja pilkkiminen jatkui.

Siinä se on. Koukku poikki.

Aurinko paistoi välillä ihan siniseltä taivaalta eikä tuulikaan ollut enää eilisissä myrskylukemissa. Mikäs siinä oli eväsleipiä mutustella. Kyllä kelpas taas olla!

Reikiä tuli kairattua ihan miljoona, mutta onneks Jaakon kairassa on uus terä niin ei tarvii yhtään kyllä voimaa kun sillä kairaa.

Päivän isoin appura tais napsahtaa mulle siinä puolenpäivän jälkeen. Ei sillä painoa ollut kuitenkaan kuin 225g, mutta mukavahan tuollaisiakin kölliköitä on onkia.

Päivän isoin 225g.

Vielä lopuks nousi peräkkäin useampi vähän isompi n.100-150g. 

Mukava päivä kaikenkaikkiaan, kun lähestulkoon kaikilta reiältä tuli kalaa. 

Kaikki ahvenet päästettiin takaisin kasvamaan. 

 Kun sitten koitti kotiinlähtö ei hanki enää kantanutkaan,

Voin kertoo että oli piiiikkusen kuumat oltavat kun lopulta pääs autolle. Ei vitsit, miten siellä oli ees niin paljon lunta. Jalka uppos joka askeleella niin syvälle lumeen, etten mä meinannu pystyä nostamaan sitä enää sieltä! Koin parhaaksi etenemismuodoksi konttaamisen ja jonkun mielestä siellä takana se oli niin hauskaa että tallentui videolle!! :D Huh huh hyvän treenin sai vielä kaupan päälle! 

Vielä lupailee lauantaille niin hyvää keliä, että josko se olisi se viimeinen pilkkipäivä. Ei vielä tänään! Lammella oli jäätä tosi hyvin, mutta kyllä se nyt pitää vaan uskoa että kaikki hyvä loppuu aikanaan. Vahva tunne on kyllä, että lauantaina lähdetään hakemaan kauden enkka ahventa vielä kerran!

Mutta jos en älyä lopettaa pilkkikautta ajoissa, voi käydä näin...

-Riksu