Näätämöjoki 2016 2/2

28.7 torstai 6.pv ja Niliskoski kuohuu vieressä, joten täällä ollaan!

Aamis syötiin tosiaan Vinkiänvirralla ja pakkasimme leirin pienessä tihkusateessa. Kelit eivät ole kyllä suosineet yhtään! Eka päivä oli lämmin ja sit ilma laski 10 asteen hujakoille ja enempi tai vähempi vettä ilmassa. Eihän tälle kelille mitään voi, mutta onhan tää vähän ankea sää.. Saispa joku huomenna lohen niin tunnelma varmasti piristyisi, alkaa epätoivo jo joillain olla esillä... Pasi... :D

Käveltiin tosiaan ensin Saunakoskelle ja teimme siellä laavussa ruuan. Tapasimme siellä vanhemman herrasmiehen, jolla oli ihana puolenvuoden ikäinen Roope-koira. Taiga ja Roope ystävystyivät varsin nopeasti ja vauhtia piisasi! Pääsi Taigakin vähän leikkimään. (Jos Roope luet tätä niin Taiga laittaa kovasti terveisiä! :))Taiga tyttö väsyi kyllä aika nopeasti, taitaa raukalla olla energiat aika vähissä..

Lepotauko välillä

Jatkoimme matkaa sitten tähän Niliskoskelle ja aika paljon täällä on porukkaa, ei kiva. Selkeästi paras ottipaikkakin vallattu. Mä en yhtään halua mennä mihinkään rinkiin paikallisten kanssa.

29.7. / perjantai / 7. päivä Niliskoski

Nyt on nimittäin ihan siinä ja siinä että pystyn kirjoittamaan. On nimittäin ukonilma melkein päällä ja pikkasen pimeetä. Ja mua pelottaa! Mut yritän olla rohkee ettei Taiga mun vieressä säiky.

Heräsin aamulla ja kuulin että (ylläri ylläri) sataa vettä! Yhyyy.. En ois halunnut nousta. Ei siinä auttanut, aamupuurot naamaan ja kalalle.

Olin heittelemässä kosken alaosaa, kun Pasi tuli sanomaan että nyt tulee itku. Lohi oli ollut kiinni muttei ollut pysynyt rantaan asti. Voi eiiii... Toi on kamalaa! Kyllä nyt koettelee! Aloimme siis bolognesen tekoon.

Ruuan jälkeen AURINKO pilkahteli pilvien raosta ja menimme heti Jaken kanssa uimaan. Kyllä oli mukava olo sen jälkeen vaikka vesi oli jäätävää! Hyrrr...

Lähdimme kahvin jälkeen porukalla koittamaan alemmas ruokaharreja.

(Hui nyt muuten välähti lähellä ja kamala jyrinä. Taigakin jo kuorsas mutta nosti nyt pikkusen päätään.. Toivottavasti teltta kestää tän vesimäärän, sataa aivan kaatamalla..)

Niin jatketaans. Jake saikin mukavan mitallisen 35cm harjuksen. Sitten alkooi jyrinä kuulumaan niin hilpaisimme "pressulaavun" alle. Pelasimme korttia ja odotimme ukkosen ja sateen menevän ohi.

Sitten vielä viimeinen yritys lohta. Muut yrittivät ylempänä ja itse yritin saada vielä toisen harrin iltapalaksi. Ja sainkin! Jes! Pieneen kuulapäähän nappasi.

Kun palasin leiriin oli Tumppi ja Pasi siellä istuskelemassa, myhäilivät epäilyttävästi. Esittelin polleana saamaani ruokaharria kun näin puun oksassa titin roikkumassa!!!! Pasi oli saanut sen niskalta, tai tarkemmin vähän sen yläpuolelta samasta kohtaa mistä oli karkuuttanut edellisen! Wuhuu!! Onnea Pasi!

Tiukassa oli, mutta tulihan se sieltä! Onnea Pasi!

Paistoimme lohen nuotiossa ja Taiga sai molemmat harjukset. Nam nam. Oli kaikilla mahat täynnä.

Fileiks fileiks fileiks! :D

Nyt tosiaan ukkonen jyrisee ja kamala sade. Saas nähdä millainen keli on aamulla?? Huomenn myös matka jatkuu, mutten tiedä minne.

30.7. / lauantai / 8.päivä ja aurinkoa!!

Tänään on ollut ihana päivä, koska arska on paistanut!

Heräsimme Pasin ja Taigan kanssa aamulla siihen, kun Jake tuli huutelemaan meitä aamupuurolle. Hups! Oltiin nukuttu aika pitkään :)

Leirin purku ja auringon alkaessa pilkistää pilvien raosta, lähdimme kävelemään joenvartta alaspäin. Eilisillan ukkosesta ei ollut enää tietoakaan.

Kävelimme n. 3km Saarikoskelle. Ihanan näköinen paikka! Varsinkin auringonpaisteessa.

Saarikoski, hieno paikka!

Teimme ensin leirin valmiiksi, söimme ja sitten ongelle. Tähän jäämme ainakin pariksi päiväksi. Aika pian Pasilla nappasi! N. 25cm taimen, ärhäkkä pikkuinen. Tästä vähän aikaa, niin näin jonkinmatkan päässä kuinka Jaakolla tärppäsi. Jee! Mutta kun juoksin poikien luo, olivat he jo todenneet sen haueksi.. Voi surku! Sai Taiga taas sapuskaa.

Vapa taipuu, muttei siiman päässä ollutkaan kohdekala

Menimme paistamaan haukea Taigalle ja itsellemme teimme itämaista pataa. Namii, herkkuruokia ollut kyllä tänäkin vuonna.

Tänä vuonna ei ole kauheasti tehnyt edes miele herkkuja! Tai no tietty välillä, varsinkin kun alkaa tällein ajattelemaan. Suklaata vois mennä levy, pizzaa syödään kyllä heti kun tulee eka pizzapaikka vastaan.

Saas nähdä millaiseen keliin sitä aamulla herää? Niin on ollut epävakaata mut tänään oli nättii!

Hymyilytti jo näin hyvä keli!

         

31.7. / sunnuntai / 9.päivä

Kirjoitan poikkeuksellisesti vasta 10:nnen päivän aamuna, tai no taitaa se jo olla päivä :D

Yö oli tosi kylmä, ohiajanut mönkkärikuski tiesi kertoa, että ei ollut kuin +5 yöllä eikä se paljon +10 yläpuolelle ole noussut päivälläkään.

Pasi meni heti aamulla niskalle heittelemään ja iso lohi näyttää selkäänsä ihan parin metrin pässä. Kolmas heitto siihen kohdalle ja kala kiinni! Mutta ei pysynyt.. Oli kuulemma valtavan kokoinen.. Uskoisko tuota? :D

Pasi kävi katsomassa sään kauempana missä sai jotenkin netin toimimaan. Se lupasi kovasti vettä seuraavalle päivälle. Päätimme illasta purkaa leirin ja siirtyä seuraavaan paikkaan vaikka alunperin piti lähteä liikkeelle vasta maanantaina. Kaatosateessa leirin purku ei ollut oikein järkevää, että saisimme pidettyä kamat edes jotenkin kuivana.

Tumppi heitteli vielä niskalla ja sai bomberilla komean 41 cm pitkän harrin! Pääs halsteri taas
käyttöön.

Tumpin harri, jota Taiga vahtaa herkeämättä! Kuola jo valuu...

Jaakollakin oli samoihin aikoihin selvä nykäys kosken loppuliussa. Mutta vaikka kokeili useita perhoja, ei mikään maistunut.

Kovasti lohet pomppivat nyt niskalla, muttei vaan napannut.

Lähdimme siirtymään .. olikohan se auernivaan? Joku niva kuitenkin. Onnistuimme Jaken kanssa vielä kaikenlisäksi matkalla eksymään Tumpista ja Pasistakin! :D Pasi oli juossut pitkin metsiä ja etsinyt meitä! :D Hahhaahaa. Ja Taiga antoi vielä vähän kyytiä ihan vitivalkoiselle porolle. Paljon on enemmän Taigalla vauhtia kun ei tarvitse reppua enää kantaa. Se hierti niin pahasti toisen kainalon auki, että päätimme jakaa sen repun sisällön meidän rinkkoihin. raasu.. On sillä nyt ollut kaikkea..

Taigalla hepulikohtaus menossa

No saavuttiin nivalle, mihin oli n 3km:n siirtymä. ihan tyhmä paikka meidän mielestä. Ihan puskaiset rannat ja hirveän pieni niska/koski osuus. Ja rannassa vielä jonkun Smirnoffin mökki ja koko suku siellä. Tehtiin päätös, että kävelläänkin suoraan tänne meidän päätepisteeseen Kallokoskelle, riippusillan viereen.

Aika hyvä päätös musta! Valmiiksi tehdyt puut! Ei tarvii kanta tervaskantoja ja risuja pitkin metsiä ja saa tavarat sateensuojaan. Kyllä on luksusta!

Minä, Pasi ja Jake ja tietty Taiga päätettiin yöpyä Laavussa! Huiiii se oli jännää. Meidän piti pitää tulta yllä yöllä, mut tais sammua samantien niinkuin mekin! :D Ei nyt ihan sairaan kylmä ollut, mutta KYLMÄ! Mut eiköhän se mene tässä vielä ens yökin.

1.8. / maanantai / 10.päivä Välipäivä

Mulla, ei muilla. Aamulla tähän tuli metsähallituksen työntekijä tarkastamaan tiloja ja lupia! Vihdoin! Ikinä ennen ei oo kysytty. Tai nytkin hän sanoi et ei ole pakko näyttää, koska emme ole kalassa tällä hetkellä, mut näytettiin silti.

Mä olin aamulla jo aivan loppu! En varmaan nukkunut yöllä kovin hyvin ja alkoi heti aamusta satamaan ja kylmä oli ja vali vali. Lähdin kyllä kalaan, mut toi tuuli ja vesisade ja max 10 astetta niin ei se kyllä herkkua ollut. Sormia paleli enemmän kuin pilkillä! Niin mitäpä sitä väkisin jos ei napostele. Onhan tässä jo aikamoiset tuntimäärät perhosteltukin jo. Taigan kanssa pidettiin laavussa sadetta. Pojat kalastaa ja ne on koko ajan ihan läpimärkiä.. Mulla on ollut kurkkukin jo monta päivää tosi kipee..

Tänään lohet ovat pomppineet aika paljon tuolla alempana olevan kosken niskalla. Pasilla oli ehkä yks jopa hetken taas kiinni.

Kasin jälkeen pojat lähtivät ruuan päälle vielä iltakalaan ja Taiga meni kanssa. Menivät tuon riippusillan yli toista puolta sinne alempana olevalle koskiosuudelle. Voi kun joku saisi sieltä lohen! Ne ois niin sen ansainneet kun ovat tuossa kelissä kalastaneet koko päivän.

Mä jäin siis yksikseni tänne ja keräsin meille aamupuuroon juolukoita. Tollasia melkein mustikan makuisia ja näköisiä marjoja. Eiköhän ne aamulla maistu.

Toivottavasti kaikki tulis jo kohta. Alkaa itekseen kuvittelemaan ja kuulemaan kaikenlaisia ääniä..pelottaa.. Onneks täällä ei tuu pimeetä! Vielä..

Huomenna yritän kyllä niin tosissaan kalastaa! Vielä mäkin ehdin sen lohen saada! Ennusteen mukaan saattaisi huomenna jopa aurinkokin pilkahtaa.

2.8 / tiistai / 11.päivä

Eipä paistanut aurinko ei. Pasi katsoi sääennustetta ja vettä vaan lupasi meidän viimeisille kalastuspäiville. Pari lupavuorokautta olisi vielä jäljellä. Teimme yhdessä tuumin niinkin rajun päätöksen että lähtisimme illasta kävelemään autolle. Huonojen kelien vuoksi olimme edenneet joenvartta vähän suunniteltua nopeampaa ja tämä viimeinenkin etappi oli jo aikalailla nähty. Pikkuisen oli ehkä sellainen luovuttaja fiilis, mutta hei melkein kaks viikkoa erämaassa oli itselleni kyllä aika saavutus. Pisin aika mitä olen metsässä ollut! ja hyvinhän kaikki lopulta meni vaikka kelit laittoivat kyllä aika koetukselle! Kyllä sitä oli jo sen karkkipussin ansainnut!

Kallokosken riippusilta

Tumppi jäi ruuan päälle jo pakkailemaan ja me muut menimme heittelemään vielä viimeisiä heittoja. Riippusiltaa ylittäessä Taiga olikin yhtäkkiä alkanut jostain syystä pelkäämään sitä! Olihan se mustakin pelottava, mutta se oli jo mennyt siitä useemman kerran niin nytkö se vasta tajusi missä se oikein oli? Ei sitä meinannut saada yli millään! Hassu!

Taigan reissun viimeinen kommellus sattui kun Pasi meni joen toiselle puolelle heittelemään ja Jake jäi Taigan ja minun kanssa toiselle puolelle. Taiga keksi sitten että haluaa Pasin luo ja lähti pomppimaan keskelle kuohuvaa koskea kiviä pitkin. Aivan keskellä jokea se pysähtyi kuin seinään. Ei uskaltanut liikkua enää eteen eikä taakse. Aikansa siinä mietiskeli ja otti askeleen eteenpäin ja tippui koskeen!! Minä en onneksi nänyt tätä, mutta hetken oli mennyt pää pinnan alla, kunnes oli saanut jostain kivestä kiinni ja nousi rantaan! Tämäkin vielä!! Tyttö ei ollut kuitenkaan moksiskaan vaan jatkoi vaan kivillä kiipeilyä.. Onneksi.. Ehkä nyt oli aika mennä meidänkin pakkaamaan ja lähteä vaeltamaan. n.7km autolle.

Mielestäni tästä kuvasta käy hyvin ilmi Taigan reissu, alkuun niin innokkaana, mutta lopussa alkoi jo kommellukset painamaan silmäluomia, kun ei raasu meinannut edes jaksaa makuupussista nousta! :D Mutta kyllä nautti hänkin varmasti vapaudesta!

Nyt oli kiva kun kävelimme pois aivan uutta reittiä, sillä jätimme toisen auton lähelle Näätämön kylää. Tykkäsin tästä reitistä tosi paljon ja lopussa maisemat olivat niin upeat.

Näin jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt vain olla kauemmin vanhoilla tutuilla kalapaikoilla Kontinpaistamassa. Ei siellä turhaan sitä porukkaa aina ole. On ne hyvät kalapaikatkin siellä. Tai on niitä hyviä muuallakin, mutta tuossa kohtaa niitä vaan on useampia ja kalastajia mahtuukin sinne paljon. Mutta nytpähän on nähty paljon joenvartta ja tiedetään millaista siellä muualla on. Porukkaa oli tänä vuonna selkeästi enemmän, melkein voisi sanoa jo että ihan liikaa. Tuonne haluaa ainakin itse lähteä olemaan ihan rauhassa, omalla porukalla. Mukava tietty välillä jutella muidenkin kalastajien kanssa, mutta jos sitä porukkaa on vaan leiriytynyt samoille paikoille paljon niin ei se oikein nappaa. Ilmeisesti lupia joelle myytiin tänä vuonna tuplasti se mitä viimevuonna ja se kyllä näkyi. Harmi.

Ei tullut lohta itselle tänä vuonna, mutta harjuksia tuli enemmän kuin olen varmaan yhteensä ikinä saanut! Ja onhan se vaan hienoo olla ihan erityksissä kaikesta sivistyksestä, keskellä erämaata <3

-Riikka