Näin sitä lohta uistellaan!

Noniin. Seuraava teksti on ennenkaikkea muistilista itselleni. Haluan kirjoittaa muistiin eilisen lohen uistelu reissun ja jos siitä on apua jollekkin muulle niin kiva juttu. Juttu voi sisältää asiavirheitä ja tämä on vain yhden ihmisen tapa uistella. Kaikki taaplaa tavallaan ;)

Päivän kulkupeli!

Eli pääsimme paikallisen kalastajan kyytiin opettelemaan täkyraksi uistelua. Voi miten jännittävää! Olin ihan innoissani tästä mahdollisuudesta päästä mukaan. Ja vihdoin sain selville, miten voi uistella monella vavalla vierekkäin telineissä niin etteivät ne mene solmuun!!

Näin keväällä lohen uisteluaika  on n. klo 10-15 ja klo 12-13 piti olla oikealla pelipaikalla. Tarkkaa hommaa. Veden lämpötila oli 3,5-4,5 astetta, joka oli vielä vähän liian kylmä siihen, että lohi nousisi ihan pintaan lämmittelemään. Tämäkin oli jännä juttu, kun luulin että raksia vedettäisiin jossain 10 metrissä! Mutta ei, 1-2 metrin syvyydessä mentiin ja vaudin tuli olla n.2,5km/h. Eli selkeästi hitaampi kuin millä olemme lusikoita uistelleet. Kerkesimme tekemään koko päivänä periaatteessa vain yhden lenkin!

Mutta aloitetaas alusta! Mitä on täkyraksi uistelu? On siis perus uisteluvapa ja kela. Siiman päässä on kaksi kolmihaarakoukkua pienen etäisyyden päässä toisistaan, sekä värillinen huppu. Huppuja on vaikka mitä eri värityksiä ihan kuin vaapuissa ja perhoissa ja yms. Ja värillähän on väliä!! :D

Siinä erivärisiä huppuja salakalle. Sen kun vielä tietäsi mikä on aina päivän ja paikan väri!

 Alin kolmihaarakoukku jää roikkumaan vapaana ja ylempi koukku kiinnitetään yhdestä koukusta kiinni salakan selkään juuri mustan ja hopean rajalle. Eli tarvitaan siis oikea salakka tähän hommaan.

Lisää kuvateksti

Ennenkuin tämä päästetään uimaan tarkastetaan sen uinti. Se ei saisi tulla ns. sukkana eli ihan suorassa. Olisi hyvä, että se pyörisi niin että se tekee pientä ympyrää ja vähän epätasaisesti. Ja sitten se vaan päästetään ja vähän matkan päähän sen kokoinen paino kuinka syvällä sen haluaa uivan. Nyt laitettiin tosi pienet painot, sillä oletuksena oli, että kala olisi tullut pinnantuntumaan lämmittelemään.

Lievestuoreenjärvessä maksimi uisteluvapamäärä on kuusi. Nyt pääsin näkemään miten saadaan siimat pysymään erossa toisistaan. Veneen kummallekin sivulle veteen laitettiin plaanerit. Ne tulivat tosi kauas veneestä ja niiden ja veneen välillä oli naru. Kummallekin puolelle naruihin klipsien/ laukaisimien avulla laitettiin kolmen vavan siimat. Kun kala nappaa. klipsi aukeaa ja siima menee suoraan veneen taakse eikä sotkeudu muihin.. ehkä..Tosi hankala selittää! Mulle on yritetty selittää tätä aiemmin enkä oo tosiaan tajunnut kun vasta nyt kun näin!

Plaanarikelkat. Kuva otettu netistä.

Vähän huonosti näkyy, mutta tuolla kaukana se kelkka menee ja siitä tulee naru veneeseen. Siinä killuu matkalla kolme siimaa.

Kaikki kuusi täkyraksia oli vedessä ja sitten vain odoteltiin. Yhdessä siimassa heilahti. Se ei lauennut, mutta joku siellä kävi. Se kelattiin ylös ja kyllä siinä oli salakassa hampaan jäljet! Mutta ei harmi kyllä jäänyt kiinni.. 

Meillä oli Jaakon kanssa niin paljon eväitä, että musta tuntui, että syötiin koko aika :D No mikäs siinä. Makkaratkin grillattiin veneessä sellaisella kätevällä matkagrillillä! Muuta tapahtumaa ei meidän vavoissa päivän aikana käynyt. Mutta oli niin mukavaa olla järvellä kun aurinko paistoi ja oli ihan tyyntä. Hetkellisestä oli jopa kuuma! Eli ihanaa!

Ei yhtä vaan kaksi luotaintahan sitä tarvitaan! Toisessa näkyy kartta ja toinen luotaa pohjaa.

Haavin koko ei myöskään jättänyt epäselväksi minkä kokoisia kaloja tavoitellaan! :D

Siellä vavat ihan vierekkäin, mutta eivä mene siimat solmuun. 

No päivä oli pulkassa ja vedettiin raksit ylös vedestä ja päräytettiin rantaan. Aamulla rannasta lähti vähän ennen meitä ulkopaikkakuntalaisten uisteluvene. He myös tulivat rantaan samaan aikaan. Ajattelin etteivät hekään varmasti olleet kyllä mitään saaneet. Kysästiin ja juuuuuuu olihan niillä tärpänny!! Avasivat kylmälaukun kannen ja huhhuh! Siis en ole livenä nähnyt noin isoa lohta!! Punnittiin se siinä ja painoi 5,1kg!! Siis jätti! Kyllä siellä vaan oon niitä isoja, pakko uskoa! Mitenhän tuollainen on laittanut hanttiin?? Olivat saaneet myös toisen lohen, sekin nätti n.2-3 kiloinen. Huomasin että hekin uistelivat täkyrakseilla ja kysäisin heti minkä väriseen huppuun nappasi. Ja ihan siniseen huppuun oli ottanut. Ja 6 metrin syvyydestä! Eli me uisteltiin siis liian pinnasta! Ja väärän värisillä hupuilla!? Ehkä.. Nää on näitä, ei voi tietää! Sehän tässä lajissa jännää onkin! Pitää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan! Mukava ja opettava reissu oli kyllä. Kiitos siitä opettajalle! :)

5,1kg lohi kotijärvestä!! Into kasvaa, mäkin haluun!!

Tuttu ja turvallinen Kirpun vapa ja JTSL-tasuri

Ollaan nyt pari kertaa kokeiltu pilkkimistä veneestä. Ihan huippua! Ihan kuin pilkkikausi ei olisi loppunutkaan! Kova tuuli on vähän hankaloittanut touhua välillä. Meinaa mennä uisteluksi :D Eka reissu kun kokeiltiin ihan vaan harjoitusmielessä niin Jaakko sai heti kuhan! Oltiin ihan et mitä?! Mehän van tultiin testailee.. Aika hyvin alkoi se! Ja nyt kun oltiin toisen kerran niin melkein heti mulla tärppäs ja tuntui heti isolta! Vitsit miten kivaa vetää siimaa kun siellä vetää joku takaisinkin! Haukihan se sieltä tuli, ei mikään iso, mutta mä tykkään onkia haukia! Oli nielassu tasurin ihan kokonaan.

Katsottiin molemmat Jaakon kaikuluotaimesta. Tyynellä ilmalla toimi tosi hyvin, silloin siinä näkyi kummankin tasurit.

Täytyy myöntää että olen siirtynyt nyt täysin Jaakon tasurirasialle! Tykkään vaan niin noista sen itsetekemistä isoista JTSL-tasureista!

Minä ja eka venepilkki kala! Huomaa edelleen epäonnistunut liplock ote hauesta. Veri lenti taas kädestä! Huoh.. Ehkä mä vielä opin.

 Huomenna olisi tarkoitus taas vesille! Ja lohen uistelua! UUUJEA! Aiotaan uistella kahdella tinttipellillä ja yhdellä Jaakon tekemällä perholla. Ja nyt laitetaan ISOT painot siimoihin, jotta saataisiin ne mahdollisimman syvään uimaan. Lohi ei ole vielä pinnassa! Ehkä?!

-Riki

Perhosteluu

Oon nyt kyl siirtynyt täysin kesäaikaan. Pilkkimiskauden loppuminen meni sitten kuitenkin yllättävän kivuttomasti. Aloin jo suuntaamaan katsetta kohti kesää.

 Kävin lähimmällä minikoskella kokeilemassa miten se perho nyt talven jälkeen lentää ja ihan jees meni. Tuntui kyl taas pitkästä aikaa mukavalta.

Viime keväänä jo kalasteltiin sellaisella pienellä joella, jossa hauet tulevat syömään särkiä. Ja kutemaankin. Sieltä pojat nosteli jotain +5kg haukia perhoilla ja mä sain pari tikku haukee virvelillä. Nyt halusin myös heittää hauille isoja ja kimaltelevia haukiperhoja! Mutta.. Ei oo tarpeeks isoo vapaa ja kelaa niihin hommiin. No mites sattukaan perhomessut siinä tulemaan ja uusi isompi vapa ja kela kainalossa kotii! Hups! :D 

Kaksi vuotta sitten Jaakko yritti opettaa mua ekaa kertaa sitomaan perhoja. Yritin tehä jotain pikkupörriäisiä ja tappelukshan ja itkuks se meni. Kahteen vuoteen en oo ees ajatellut että sitoisin yhtään mitään, niin paha maku jäi. Mutta nyt kun ne haukiperhot näyttää niin herkuille ja niitä voisi tehä vaikka minkälaisia ja laittaa kaikenmaailman kimalteita niin rohkaistun sindontapöydän ääreen.

Koska Jaakon tapa opettaa on mielestäni huono, en opi niin että mulle tehdään kaikki valmiiksi vaan haluan itse yrittää ja tehdä virheitä, joista kyllä sitten opin. Koska nämä tyylit eivät menneet meillä yksiin, oli taas tunteet pinnassa. Jaakko huuti ja minä itkin. Oho kuulostaapa kamalalta. Kauheen vaativa opettaja mulla.. No kiitänkin siitä Jaakkoo, sillä kehitystä on tullut tosi nopeasti. Ehkä tarvitsenkin kovan kurin opetukseen enkä mitään löysäilyy. Vähän vois Jake kyl laittaa hermoja narikkaan kun mua opettaa ;)

Totista touhua

Haukiperhoista on ehkä jopa hyvä aloittaa sitomisen harjoittelu. Siinä koukku on niin iso ja materiaalit mitä käytetään on myös runsaita. Kun aletaan tekemään jotain pientä larvaa tai nymfiä, on oltava supertarkka. Ei tämäkään oo kyllä mitenkään helppoa! Saa kyllä sidonnan juonesta kiinni jotenkin.

Ensimmäinen haukiperhoni

Kävin testailee, iten perhot ui, niin joen varressa oli kuusi joutsenta! Hullua! En oo päässyt ikinä niitä niin lähelle, olivat yllättävän kesyjä. Lentelivät koko ajan siinä ihan mun yläpuolella. Kait mä olin niiden paikalla.

Joutsenia

Uusi kela, vapa ja Jaakon tekemä perho

Toinen haukiperho

Kolmas haukiperho

On kyl ihan hullua, että kun katsoo noita kolmea perhoa niin näkee jo niissä kehittyneensä! Pakko myöntää se kyllä itsekin. Saas nähdä miten käy kun pitäis varmaan kohta alkaa sitomaan lohiperhoja sinne Näätämölle..

Oli pakko ottaa kuva, kun Jaakko otti kuvaa uusimmasta perhostaan. Meillä on kyl aina aikamoiset kuvaussessiot näistä. Jaetaan niitä kuvia sitten facebookissa erilaisissa ryhmissä ja saadaan sitä kautta palautetta ja vinkkejä muilta.

Nyt vaan kovasti perhon heittelyä ja sitomista ja seiskan luokan vavalla opettelua. Kohta ne hauetkin ovat kuteneet ja ovat toooosi nälkäisiä ja ehkä saisin jonkun siiman päähänkin. Se ois sit eka hauki perholla. Ja jos se tulis vielä itsetekemällä perholla niin tää harrastus nousis just uudelle levelille.

Aijai kun on kaverilla päässyt vähän siimat sotkuun! :D Tuo ei muuten oo mukavaa, miten ees mahdollista?! :D

-Riki

Kauden 2015 päätös ja enkkoja!

Nyt se on pilkkikausi ohi. Virallisesti. Enää ei oo jäälle asiaa jos haluaa pysyä kuivana. Naamaa kirvelee muuten pikkasen! Niin täydellinen keli oli että huh! Kai tää punotus muuttuu ehkä joskus rusketukseks.. :D

Tänään kello soi viideltä ja silloin myös ponkasin pystyyn. Huonosti nukuttu yö takana, pyörin ja heräilin välillä. Veikkasin et pientä jännitystä taisi olla ilmassa ;)

Matka lammelle ja pilkit veteen. Siitä se lähtee. 

Oltiin pilkitty ehkä puolisen tuntia niin kaverimme Antti tempaisi reilusti yli puolenkilon siian! Siis häh?! Niitä on Liepeessä ollut tänä talvena tosi paljon, mutta että tässä lammessakin? No joo! Tarkka punnitus ja painoa oli 670g. Kiva aloitus päivään.

Ongittiin toissapäiväisiä reikiä ja tuntui olevan niissä hiljaisempaa. Mä olin ainut kellä oli kaiku mukana. Siellä näkyi välillä ihan mukavan kokoisia kaloja, mutta eivät vaan napanneet. Nousivat hyvin pohjasta, mutta tulivat vain haistelemaan toukkia ja painuivat takaisin pohjaan. Sellainen on tosi turhauttavaa. Ja vielä kun niin käy tosi monta kertaa! Kävin läpi kaikki mun erilaiset mormuskat, mut ei se ollut niistäkään kiinni, Kala reagoi kaikkiin samoin. Hmph! Nooo ajattelin että ootan vaan, kyllä se syönti jossain vaiheessa alkaa. Keli oli tosi kirkas niin se saattoi vaikuttaa kalan syöntiin. Toissapäivänä oli verrattaen välillä jopa aika pilvistä.

Oltiin liikuttu koko lammen toiseen päähän ja tein sinne ensimmäisen reiän. Tiputin morrin väliveteen ja huomasin heti kuinka sen kohdalle tuli todella paksu viiva. Kokeilin löysyttää siimaa pikkasen, jotta huomaan onko siellä jo joku kiinni. Ja siima löystyi. Vastaisku ja iso kala kiinni! Nostin sitä niin varovasti kuin pystyin ja venkoili tosi kovaa vastaan. Ravisutti lopussa niin kovaa, että ajattelin sen olevan hauki.. Kunhan ei vaan katkaise siimaa! Ja mikäs mötkäle sieltä nousikaan? Siika! Siika ennätys paukkui! Se on nyt 760g. Oli kyllä jo hurja mötkäle.

Siika ennätys 760g

Enempää siikoja ei enää näkynyt mutta taisi olla jo seuraava reikä kun taas paukkui enkat. Härnäsin taas pohjassa olevaa viivaa ja tein oikeesti niin kovan työn, että sain tuon appuran nappaamaan. Se otti tosi heppoisasti kiinni, mutta kun aloin nostamaan niin tuntuii taas se ihana jumpsutus kun se nousi. Se vaan ei suostunut ihan helpolla tulemaan ylös. Pisti niin kova vastaan lopussa, että oli pakko antaa vähän siimaa. Onneksi ei päässyt karkuun. Tämän kauden suurin ahven 425g. Kaukana on omasta ennätys ahvenesta, mutta silti hyvänkokoinen!

Talven 2015 isoin appura 425g. Onko tässä kalassa jotain outoa? Suu näyttää jotenkin valtavalta?!

Nyt olin ansainnut makkaran! Namnam! On se vaan herkkua! :D

Loppupäivänä nousi vain joitain vähän isompia ja muutamia pikkuisia appuroita. 

Hyvä määrä saatiin neljään pekkaan. Kaksi isohkoa siikaa ja 4-5 sellaista 300-490g ahventa ja sitten vähän noita filekokoisia.

Päivän  isoimmat

Talven isoin puntarissa, On se 425g!

Jaken nätti parisataa grammainen

Minä ja SIIKA

Se oli sellainen kauden viimeinen reissu. 10h tuli oltua jäällä ja reissu kokonaisuudessaan kesti 12h. Ei kyllä tuntunut noin pitkältä päivä. On se vaan niin kivaa! Voi olla että teen vielä jonkinlaisen koosteen tästä talvikaudesta, mutta en lupaa mitään! Katotaan katotaan ;)

-Riki

Nyt on kuume!

Jaahans. Kuumetta pukkaa! Perhovapa & kela kuumetta nimittäin.

Perhokalastuksenhan aloitin tosiaan vasta viime keväänä. Ensimmäisen vavan ja kelan sain papalta, joilla harjoittelin ylipäätään heittämään. Sitten Jaakko antoi minun lainata myös omaa vanhaa #5 vapaa. Tuo # ja numero sen perässä kertoo vavan kokoluokan. Mitä pienempi numero sen kevyempi ja hennompi vapa ja isompi numero niin luonnollisesti raskaampi. Tuolla on ollut tosi helppo ja kevyt heitellä, mutta nyt haluan lisää haastetta! Eli nostaa hästägiä seiskaan ;)

#7 Vapa on vähän raskaampi heittää ja se painaa enemmän, mutta näin ollen sillä voi heitellä isompia perhoja. Hauen perhokalastus kiinnostaisi kovasti, eikä se onnistu tuolla 5 kokoluokan vavalla. Se ei jaksa viskoa isoja haukiperhoja. Myös Näätämöjoen lohien kalastus onnistuisi myös tässä kokoluokassa varmasti. ;)

Haukiperhot on tosi värikkäitä ja isoja!

Uusi isompi vapa tarvitsee tottakai uuden kelan. Sen on oltava myös samaa kokoluokkaa vavan kanssa. Eikä kahta ilman kolmatta. Siimat pitää myös olla sopivat varsinkin vavan kanssa. Jos siima on liian kevyt tai painava, ei heitto kulje.

Tiedän että värillä ei ole kalastuksessa mitään väliä, mutta oishan se kiva jos miellyttäisi erityisesti omaa silmää. Olen unelmoinut valkoisesta vavasta sekä kelasta ja tietty pinkistä siimasta. Se ois niin paras! Voi olla että valkoinen vapa jää haaveeksi sen harvinaisuuden ja todella korkean hinnan vuoksi. Myös pinkkiä siimaa ei taida Suomen markkinoilta löytyä, joten joudun ehkä tyytymään johonkin vähän luonnollisempaan väritykseen. Valkoinen kela taitaa olla ainut, joka näistä voisi toteutua.

Valkoinen vapa, Guideline

Vision Deep, valkoinen kela

PinkyWinky siimaa

(Kuvat netistä)

Sunnuntaina suuntana on Ylöjärvi ja Perhomessut! Saas nähdä tarttuisiko sieltä jotain mukaan! :)

http://www.perhomessut.fi/fi

Äsken käytiin katsomassa oisko "Ojalle" tullut jo haukia, mutta ei näkynyt. Viskoin virveliä ja Jaakko perhoo. Sain opetella myös ison haukiperhon heittämistä 7 luokan vavalla. Kyllä oli hankalaa aluks, mut pikkuhiljaa sain jo jutun juonesta kiinni. On se vaan muuten yllättävän raskasta. Ja rytmitys on tosi tarkkaa. Pitää osata vetästä just oikeeseen aikaan tai ei tuu mitään. Mut on niin kivaa ku ei vielä osaa jotain niin se onnistumisen tunne, kun edes yks heitto lentää just sinne minne haluaa.

Ei pomppinu hauet vielä

Haukia ei vielä näkynyt, mutta ehkä jo ensi viikolla! Eka hauki perholla? No ei oo ehkä ens viikolla vielä välineet kunnossa, mutta virvelillä mennään sit.

Jaakolla jäi perho vastarannan pusikkoon niin eihän sitä sinne voinut tietty jättää. Näppäränä nappas vapaan soutuveneen ja kepakon melaks ja ei muutakun soutelemaan. Kun perho oli saatu irti paljastui veneen pohjasta iso reikä.... Pikkusen reippaasti sitten rantaan :D

Jake ja uppoava paatti

Kuudelta on aamulla lähtö todennäköisesti viimeistä kertaa pilkille tänä talvena. Että ei muutakuin kireitä mulle! Kyllä jännittää! Niin hyvää lupaili lampi eilen, että saas nähdä mitä nousee! :)

Luvassa ainakin aurinkoa ja makkaraa! AIJAIJAI!! :)

-Riki

Tummat ja tuliset metsälammen appurat

Pienet metsälammet. Ne vaan on parhaita! Vaikkei kauheesti niistä vielä kokemusta olekaan, niin niissä on sitä jotain. 

Kello soi tänään viideltä, mutta niin oli unihiekkaa kummankin silmässä, että ylös päästiin vasta seiskalta :D voivoi.. 

Pienen ajelun jälkeen jätettiin auto hakkuuaukean reunalle ja lähdettiin kävelemään lammelle. Hanki kantoi melko hyvin joten matka sujui joutuisasti.

Sitten ei muutaku kairaamaan. Koko talvena en oo pilkkiny kyllä näin matalassa. Matalin kohta oli 2 metriä ja syvin kohta 7m. Käytin koko päivän kaikua, vaikka näin matalassa siitä ei kauheasti hyötyä olekaan. Se näyttää niin pieneltä alalta, että tilanteet tuli kyllä tosi äkkiä. Jos kala tulikin jostain sivusta, niin sitä ei huomannut kuin juuri ennen kuin nappasi. Mutta näkipähän aina syvyyden kun tipautti kaiun anturin veteen.

Päivän toinen reikä ja pieniä, todella tummia ahvenia nousi muutama. Tummat ahvenet ovat tyypillisiä näissä pienissä metsälammissa. Se taitaa johtua siitä kun lammen vesikin on niin tummaa? Vaikka ne olivat pieniä ne nappasivat tosi äkäsesti. Aina tärpissä tuntui, että nyt on iso, mutta kun alkoi nostamaan niin tuntuivatkin ihan pikkuahvenilta. Sitten. Pieni Wigglerin vapa taipui taas ja nyt kun nosti niin tuntui jo joltain! Se ihana jumpsutus kun nostaa isoa kalaa ja siima venyy ja NAPS! Siihen se tipahti reikään! Käsi vaan perään, mut en saanu kouhastua sitä enää jäälle.. voih.. Koukku poikki! Niin oli jättiläinen :) No ei se ollut mikään valtava, mutta tarpeeksi iso että koukkukin jäi sen suupieleen killumaan. Vähän aikaa harmitti, mutta oli vahva fiilis et tältä lammelta voi vaikka paukkua talven enkat!

Onneks pakista löytyi lisää kultaisia volfram kärpäsiä niin toinen luotto morri vaan siimaan ja pilkkiminen jatkui.

Siinä se on. Koukku poikki.

Aurinko paistoi välillä ihan siniseltä taivaalta eikä tuulikaan ollut enää eilisissä myrskylukemissa. Mikäs siinä oli eväsleipiä mutustella. Kyllä kelpas taas olla!

Reikiä tuli kairattua ihan miljoona, mutta onneks Jaakon kairassa on uus terä niin ei tarvii yhtään kyllä voimaa kun sillä kairaa.

Päivän isoin appura tais napsahtaa mulle siinä puolenpäivän jälkeen. Ei sillä painoa ollut kuitenkaan kuin 225g, mutta mukavahan tuollaisiakin kölliköitä on onkia.

Päivän isoin 225g.

Vielä lopuks nousi peräkkäin useampi vähän isompi n.100-150g. 

Mukava päivä kaikenkaikkiaan, kun lähestulkoon kaikilta reiältä tuli kalaa. 

Kaikki ahvenet päästettiin takaisin kasvamaan. 

 Kun sitten koitti kotiinlähtö ei hanki enää kantanutkaan,

Voin kertoo että oli piiiikkusen kuumat oltavat kun lopulta pääs autolle. Ei vitsit, miten siellä oli ees niin paljon lunta. Jalka uppos joka askeleella niin syvälle lumeen, etten mä meinannu pystyä nostamaan sitä enää sieltä! Koin parhaaksi etenemismuodoksi konttaamisen ja jonkun mielestä siellä takana se oli niin hauskaa että tallentui videolle!! :D Huh huh hyvän treenin sai vielä kaupan päälle! 

Vielä lupailee lauantaille niin hyvää keliä, että josko se olisi se viimeinen pilkkipäivä. Ei vielä tänään! Lammella oli jäätä tosi hyvin, mutta kyllä se nyt pitää vaan uskoa että kaikki hyvä loppuu aikanaan. Vahva tunne on kyllä, että lauantaina lähdetään hakemaan kauden enkka ahventa vielä kerran!

Mutta jos en älyä lopettaa pilkkikautta ajoissa, voi käydä näin...

-Riksu