Oli kyllä niin kaunis ilta kun perjantaina oltiin Jaakon kanssa uistelemassa. Uisteltiin Lievestuoreenjärven selällä ja yritettiin lohta narrata. Samana aamupäivänä sieltä oli eräälle kalastajalle noussut sellaisia vonkaleita, että pakko oli päästä vielä työpäivän jälkeen koittamaan. Eipä ollut yhtään vavan taipumista meillä, mutta eväät maistuivat! :) Kalat on kuulemma niin syvässä etteivät nuo meidän vaaput tainneet olla ihan kalojen näkyvillä. Ne kun uivat n. 2-4metrissä.
Sunnuntai-iltana kävin taas kuilulla viskomassa. Pompin siihen peruspaikalleni, missä on hyvä heitellä kuohuihin. Eka heitto ja välittömästi isoin siitä saama säynävä kiinni. Jee ku oli kiva ku vapa taipu kunnolla pitkästä aikaa! Kuvaa ei valitettavasti ole kun olin yksin ja siitä säynävästä on niin vaikee saada kunnon otetta kun se on niin lättänä ja limanen! kiduksetkin ihan olemattomat!..
Yllä netistä otettu kuva säynävästä. Äidille vaan tiedoks et tältä sellanen näyttää! ;)
Tänään oli taas luvassa uistelureissu papan ja Pasin kanssa. Keli oli aikas kostean puoleinen ja tuulinen, mutta onneks sillä ei oo mitään väliä, kun on papan veneellä liikenteessä. Siellä me vaan sisätiloissa istuskeltiin ja juotiin kahvia ja syötiin mummon tekemiä eväsleipiä. Kiitti mummo ne oli tosi hyviä! <3 niinkuin aina!
Pasi oli ottanu pikkusen vakavasti sen, että kala on tällä hetkellä syvässä. Oli rakentanut nimittäin kokonaan itse takilan. Aika hullu. Ei ois kyllä musta tohon! Ja huom. oli ostanut myös uisteluongen ja kelan. Ei jää kyllä ainakaan vehkeistä kiinni!
Ja eihän se jäänyt! Vähän aikaa oltiin uisteltu niin johan sen takila laukes ja mikä vonkale.. Hehee hyvä Pasi, niin se vaan toimi....
Sai se vielä yhden pikkusen alta kilon hauen.
Löydettiin niin hyvä paikka missä isoa kalaa näkyi kaiussa tosi paljon! Vitsit siitä on jännää seurata! Mutta niinkuin näkyy tuostakin niin syvässä on. Eikä ne nyt tänään napannut meidän vehkeisiin. Näin myös isoimman kalan mitä kaiussa oon koskaan nähny. Mut sekin oli jossain yli 30 metrissä!
Mä valitsin tänään Jaakon uistimen (sorppa Jake palautin sen kyllä ehjänä!) tämä on samaa sarjaa kuin oma lempparini, pikkuisen vaan pidempi. Paikallista käsityötä siis myös tämäkin.
Itsekin halusin vähän syvemmälle, niin Pasi oli ostanut mullekin tuollaisen painon. Viime kesänä olen muistaakseni kerran uistellut painon kanssa, että ei ole hirveän tuttua puuhaa. Ja eihän se oikein tolle mun pikkuvirvelille sopinut :( Kait se on uskottava et se sopii vain heittelyhommiin ei uisteluun. siinä pitää olla vähän järeämmät vehkeet. Vapa taipu valmiiks jo niin paljon, että ajattelin että se katkee! Ja mitäs jos siihen vielä kala nappais..Tuo paino vei vaapun noin 7 metriin ja eipäs aikaakaan kun tuli pikkusen matala kohta, jota en heti huomannut ja luulin että nyt on jättiläisvonkale kiinni! Se vei melkein kaiken siimani ja siinä oli sellanen härdelli päällä kun minä yritin kelata ja pasi kiristi multa samalla kelaa ja sitten siimat oli sotkussa papan vaappuun ja lopulta se olikin vain jäänyt pohjaan kiinni... :D Huh, mut vähän aikaa oli sellanen hullu fiilis, tolta sit tuntuu ku iso kala vie! No mut ei vieny tälläkertaa.
Mutta en minä kuitenkaan ilman kalaa jäänyt! Kun reissun päätteeksi kelasin siimat ylös niin mikäs siellä oli vaapussa kiinni! Pikkuinen ahven. Just. Kauankohan lie siellä roikkunut mukana?!
Mut nyt säätiedotus on luvannut että lämpenee! Wuhuu! Se voi oikeesti vaikuttaa et kala alkais syömään ahkerammin. Ainakin ois kivempi olla järvellä jos ei tarviis olla talvivaatteet päällä.
Ja mä ehkä pääsen ens vkolla koskelle ekaa kertaa tänä kesänä!! Se ois ihan parasta, mut ei pidä vielä innostua, saa nähdä miten saadaan Jaakon kanssa molemoien työt järjestettyy niin et ois aikaa. Mut toivotaan parasta! :)
Ja hei PS.
-Riki
