Kesän eka koski reissu! Odotukset olivat korkealla, kun lähdimme ajelemaan kohti Hannulankoskea. Taiga lähti tottakai mukaan. Automatkat se veteli sikeitä ja oikestaan koko muunkin ajan! Rankkoja reissuja :D
Kosken rantaan päästyämme näky oli hiukan pettymys. Kuivia puita ei juurikaan ollut ja tulipaikat lähes olemattomat. Paikka oli vähän kuin jätetty oman onnensa nojaan. Kurja sinänsä jos maksaa luvasta 50€ niin luulisi sillä saavansa edes pikkuisen paremmin pidetyn paikan. No saimme muutamat tulet kuitenkin tehtyä ja kamat pysyivät kuivina pikku mökissä, joka oli kosken varrella.
Rannoilta heittely oli todella hankalaa. Onneksi sain Pasilta lainaksi kahluuvehkeet niin pääsin edes pikkuisen kahlaamaan pois rantaviivasta. Syveni kyllä tosi nopeasti ja virran paino oli niin voimakas etten kovin paljon uskaltanut kahlata. Viime kesänä pelkäsin tosi paljon kahlata eikä se oli kyllä mihinkään muuttunut! Mulla tulee jotenkin heti kauhee pakokauhu, kun virta on yhtään voimakkaampi ja tunnen kuinka se yrittää hirveällä painolla vetää mua mukaansa. Yhtään jos nostaa jalkaa niin tuntuu että nyt se on menoa! Ehkä se luotto tulee kun vaan kahlailee enemmän. Eikä ajattelis koko ajan sitä pahinta mitä tuossa voi käydä.. :(
Takaheittoja ei paljon pystynyt heittämään ja rullausheitto on vielä pikkusen hakusessa, joten eivät lentäneet perhot kovin pitkälle. Se näissä koskissa onkin aika hasteellista, kun pitää oikeasti osata heittää. Monessa paikassa on puskaa takana. No mutta kohta pääsee Näätämöjoelle ja siellä heittelypaikat ja puitteet ovat varmasti kunnossa!
Pidimme välillä ruokataukoja, grillailimme makkaraa ja pihvejä notskilla ja keittelimme kahvia. Mukavaa touhua, eikä tarvinnut kelloa tuijotella, ei ollut kiire mihinkään.
Koskessa oli kaksi koski osuutta. Ylempi koski oli selkeästi kovempi virtaisempi kuin alempi.
Illemmasta otimme veneen käyttöön ja soudimme Jaakon iskän keskelle koskea yhdelle kivelle heittelemään ja kävimme Jaakon kanssa katsomassa voisiko vastarannalta heitellä. Aika puskaista oli ja niin syvät rannat ettei kahlaaminen onnistunut ollenkaan.
Soudimme alemman koskiosuuden niskalle ja uitimme perhoja Jaakon soutaessa. Sitten alkoi tapahtua! Pieniä taimenen poikasia alkoi nousta veneeseen. Niin vahvoja nuo vaikka ovat vasta ihan taimenen alkuja! Niin se sitten tapahtui, ekat taimenet perholla!
Taimenen kalastus on ilmeisesti varsin aika yöpainotteista hommaa, mutta meidän kalastus tapahtui tällä kertaa päivällä klo 12.00-24.00. Vettäkin alkoi ysin jälkeen sataa niin paljon, että olimme aivan litimärkiä puolenyön maissa. Voi olla, että lähdimme juuri pois kun ne yli 60 senttiset olisivat vasta alkaneet ilmaantua. Tiedä tuota!?
Jaakon kanssa suunniteltiin, että tullaan kyllä kokeilemaan kosken isompia taimenia vielä toisenkin kerran! Vuokraamme isomman mökin joen rannasta, joka on vain 50€/yö! Siellä voi siis lepäillä, saunoa ja odotella iltahämärän tuloa. Tällöin kokeilisimme kalastaa vain yöllä!
