Biggest catch ever!

Tuli taas mahdollisuus lähteä pilkille. Vaihtoehtoina olivat Revontuli-pilkkikilpailu tai sitten Keitele. Päätimme lähteä Keiteleeseen, koska Revontuli-kisoissa olisi pilkkiminen saattanut jäädä vähän juhlimisen varjoon... ;)

Lievestuoreelta lähti minun ja Jaakon lisäksi kolme muutakin innokasta pilkkijää. Lähdimme viideltä ajelemaan täältä ja jäällä oltiin jo puol seiska. Pääsimme pilkkipaikoille tänään mönkijän kyydissä! Tai itseasiassa peräkärryn kyydissä joka oli mönkijän perässä. Sekin oli jo hurjan kivaa!!

Laitoin tosi paljon päälle sillä luvassa oli kovaa tuulta pohjoisesta. Onneksi naama sai silti olla aurinkoon päin. Vaikka ei se kauheasti lämmittänyt.. Hurjan kylmä oli, mutta oltiin silti jotain 8 h. 

Kaiussa näkyi isoja kaloja, mutta kuten viimekin Keiteleen reissulla ne eivät vain ottaneet. Nyt ei kelvannut tasuri eikä morri. Tai muutaman pienen nappasin heti aamusta. Morrilla onkiminen ei kauheasti napannut, kun se ei millään onnistu hanskat kädessä ja tänään ne hanskat oli oltava kädessä! Tai no välillä pysty olla ilman. 

Lähdin käymään "vessassa" lähimmässä saaressa. Kun kävelin sieltä takaisin, näin, kuinka Jaakko vilkuili mua päin vähän väliä ja räpläsi jotain siinä repun vierellä. Arvasin melkein jo heti. Nyt on napannut. Lähestyin Jaakkoa ja näin kuinka sen vieressä köllötti joku iso. Pistin juoksuksi loppumatkan ja aloin huutamaan että MITÄ IHMETTÄ TÄÄLLÄ ON TAPAHTUNU!?! Siis mikä vonkale oli tullut sillä aikaa!! Menin ihan sekaisin! Ei noita oikeesti nää joka päivä! Pikkusen ehkä harmitti etten nähnyt kun se nousi reiästä, mut olihan se huikeeta nähä siinä jäälläkin. Punnitsin sen heti ja mun mittari näytti 710g. Virallinen mittaus äsken oli sama. Jaakon ennätys viimetalvelta (720g) ei mennyt rikki, mutta kirkkaasti tämän talven suurin! Ja milläs muulla se olisi tullut kuin itse tekemällään kevennetyllä tasapainolla. Mä sain kans eilen ihan samanlaisen tasurin ja ongin sillä myös koko päivän. Mutta onnea vielä Jaakko! <3 Pikkusen kyllä hymyilytti kumpaakin :)

Jaakon onki ja JTSL-tasapaino

Pientä vertailua: normi pikkuahvenet vs. jaken appura

Onnellinen pilkkijä :)

Ei näistä kuvista ees oikeesti tajua kuinka iso se on! Tässä sitä vaan ihmettelee, että miltä ne yli kiloset sit näyttää kun tämäkin on jo näin valtava? :D Saa nähdä kummalla meistä menee se maaginen kilo ekana rikki?! ;)

Keli oli sen verran hurja, että lähdettiin jo lipumaan autolle päin, mutta kokeiltiin matkalta vielä yksi paikka. Onneks! Kairasin muuten siinä ekan kerran sellasta kairaa missä on se porakone. Mikskä sitä nyt sanotaankaan? No mutta kuitenkin, oli kyllä helppoo! Alkaa jo nimittäin olemaan vähän raskasta tuo kairaaminen tässä vaiheessa talvee....

Kaiussa alkoi näkymään todella paksua viivaa. Se oli jo keltaisen värinen niin siitäkin jo tietää ettei oo mikään sintti. Se teki tosi isoja liikkeitä ylös ja alas ja ihan pystysuoraan. Sitten kävi tökkäsee. Arvasin heti että se on hauki. Nyt se on se hauki! Tätä mä oon oottanu! En oo saanu ikinä haukee pilkillä ja nyt sellainen ihan varmasti pörrää tossa alla. No ei mennyt aikaakaan ku kiinni! Siis ei vitsit se on ihan hullu taistelija. Potki ja veti siimaa ja mä vaan yritin vetää sitä ylös ja varoo etten nyt vaan anna liikaa löysiä. Pienen taistelun jälkeen sen valtava kita kurkisti reiästä ja sain sen jäälle!! Ei vitsit mikä fiilis! Mä vaan huusin ja pompin tasajalkaa ja se oli ihan mahtavaa! Se oli mun isoin kala minkä oon ikinä saanut. Ja että se tuli vielä pilkillä tekee tästä mun mielestä tuplasti hienompaa! Otimme nopeat kuvat ja päästimme sen takaisin. Paino jäi ottamatta, mutta 3-4kg. Siis mitä ihmettä. Se on paljon se! No eihän tässä vielä ollut kaikki. Jatkoin samasta reiästä pilkkimistä ja ihan yhtäkkiä pilkin alle ilmestyy samanlainen iso keltainen viiva ja taas on hauki kiinni! Jopa kovempi taistelu, varsinkin ihan reiän suulla, mutta sain senkin ylös! Se oli vähän pienempi, ehkä noin 2 kiloa ja päästin sen heti takaisin. Siis mitä? Kerralla het kaksi haukee, eikä mitään tikkuja! Mieletön fiilis.

Isojen kalojen pilkkiminen on niin kivaa!

On tää niin mahtavaa!!!

Jaakon tekemä uusi JTSL kevennetty tasapaino, jolla ongittiin kumpikin koko päivä

Pitää vielä pikkusen opetella tuota hauen käsittelyä ettei käy näin! :D 

Kummallakin meistä oli enkka päivä tänään! Jaakolla talven isoin ahven ja mulla isoin kala ikinä!

Nyt on aihetta juhlaan!

-Onnellinen HaukiRiki

The Keitele!

Viimein koitti se päivä että lopultakin lähdettiin Keiteleelle!

Aurinkoa oli luvattu koko päiväksi pilvettömältä taivaalta. Voiko enää parempaa toivoa?! Vihdoinkin osui kelit kohilleen. Eväät oli myös ihan ylilyönti kun mukana oli edellisenä iltana paistettua pizzaa ja makkaratuletkin olisi tarkoitus tehdä. Ei oikeastaan olisi ees väliä vaikkei tulisi kalan kalaa! :D

Kello soi aamulla 4.00. Pikkuisen unhiekkaa oli silmissä, kun ei meinannut saada illalla unta. Jännitti kai niin paljon! Viime talvena kun tosiaan juuri tuolta nousi enkka ahven, 640g. Odotukset olivat siis korkealla. Aamupala naamariin ja eväät reppuun. Paikallinen pilkkikaverimme nappasi meidät kyytiin tasan viideltä. Sit mentiin!

Perillä olimme noin puoli seitsemän aikaan ja ei muutakun lompsimaan pelipaikoille. Oli muuten pikkusen liukasta! Eikä tietenkään mitään piikkejä kengissä. Kaksi kertaa heitin sellaset lipat että huhhuh. Ei onneks käynyt pahemmin, mustelmia vaan. Ja voin muuten kertoo että tollasesta sipsuttamisesta tuli jalat kyllä niin kipeeks. Hyvä että pysty kävelemään seuraavana päivänä! :D

En katsonut kyllä kelloa kun päästiin ekalla paikalle, (tais olla pikku polte päästä vaan nypyttään), mutta veikkaan et se oli varmaan noin puol kasi. Tyhjää näytti kaiku kaikilla, kunnes kuin tyhjästä morrin alle ilmestyi viiva ja pienen nosto väristyksen jälkeen kiinni! Sellanen nätti 200g jäällä! Nyt alko hyvin! Kohta perään pikkuinen ahven ja sit loppui siltä kohti syönti. Mutta näkyi kyllä kaiussa niin hurjan paksuja viivoja että käääk! Ne lähti pohjasta aina hyvin seuraamaan, oli ihan siinä pilkin kohdalla, mutta hetken mietiskelyn jälkeen painuivat takasin pohjaan. Näin kävi monta kertaa! Kyllä siinä on vaan vaikeaa yrittää onkia ihan normaalisti kun näkee tuollaisen viivan. Yritin olla ajattelematta, mutta kyllä se varmasti vaikuttaa ainakin vielä mun onkimiseen. Käsi het tärisee! :D

Ihan tyhjältä näyttää tämä reikä, tasurin viiva vain näkyy.

Vaihettiin paikkaa ja aika tyhjää oli kaikkialla. Mutta keli oli kyllä niin ihana, että mikäs siellä oli ollessa. 

Jaakon kanssa kairailtiin yhden railon kohdalta ja sieltä löyty heti pohjasta elämää. Kaiussa pohja ei ollut tasainen vaan väreili. Heti kun morrin tai tasurin laski niin pohjasta nousi viivoja. Siitä kohdin saatiin ihan mukavia paistiahvenia n.200g kokoisia. Sitten Jaakko huusi että nyt tulee päivän isoin! Juoksin tietty katsomaan ja niin sieltä nousi lähes 400g ahven. Ja omatekoisella tasurilla tietty ;) Mulla sattu kerrankin olemaan puntari mukana niin ei tarvinnut arvailla painoa. Tarkka lukema oli 395g. Kyllä se on tuollanenkin jo hurjan kokonen.

Sitten Jaakko kairasi toisen reiän mun viereen ja sanoi että nytpä syöksyy iso pohjasta ja näin kuinka sen vapa taipui hurjasti! Juoksin tietty heti katsomaan ja nostin anturin pois pilkkireiästä. Se potki hurjasti kun Jaakko veti sitä ylös. Ei voinut olla mikään muu kuin hauki. Ja juuri kun pää olisi tullut reikään niin naps. Siima poikki. Voi ei Jaakon itsetekemä tasuri oli nyt hauen suussa! Mikä huvittavinta, vaikka luulis että Jaakolla olisi kasapäin tasureita kun tekee niitä vielä itse niin ei.. Piti käydä eilen kaupasta sille ostamassa jonkinlainen, että pääsee uudestaan tasuria Keiteleelle vielä tänä talvena heiluttelee. Saan sen kuulemma heti omaks kunhan tekee itselleen lisää! ;) Uusi PP-Luresin kevennetty. Mun silmään tosi  hyvännäkönen. Pienistä tasureista tykkään vaan edelleen eniten.

Keiteleellä alkoi päivä olla pulkassa. Kassissa oli ruoka-ahvenet, joten illalla pääsisi vielä syömään niitä. 10 h oli pilkkimistä takana! Ei kyllä tosiaankaan tuntunut niin pitkältä ajalta. Säikähdin ihan kun vilkaisin kelloa ja se oli jo puoli kuusi illalla! Ei auttanut muutakuin lähteä lompsimaan autolle.

Hyvännäkönen setti sieltä nousi kahteen pekkaan.

Eihän se kymmenen tuntia pilkkimistä nyt riittänyt kun kelikin on kohillaan. Aamulla piti herätä vielä pilkille Liepeeseen ennen töitä! :D Kyllä oli mukava lähteä reiältä töihin kun oli kauhea syönti päällä! 

Oikeesti näitä kelejä sitä oottaa kun keskitalvella pilkkii niissä yli 20 asteen pakkasissa. Ei niissäkään mitään vikaa ole, mutta onhan se mukavaa kun aurinko oikein kuumottaa naamaa.

Nyt on muuten mukava päästellä potkurilla! 

Töihin ajellessa silmät alkoi yhtäkkiä kostumaan, kun tajusin että niin se vain lähestyy pilkkikausi loppuaan. Miten se talvi muka meni jo?! Viimesiä reikiä tässä varmaan jo tehdään? Lumet sulaa ihan silmissä. Niin kauan joutuu taas odottamaan. Mutta onneksi on sentään kesäkalastus! Ja tänä kesänä aiotaan kokeilla mulle ihan uusia juttua, veneestä pilkkimistä ja jigausta!

-Riki

Lentävä kalakukko!

Hehee niinpä niin. Kalakukko. Sellainen oli tarkoitus tehdä tänään. Haaveilin sen tekemisestä jo pari päivää ja ohjeita lueskellessa se vaikutti jopa ihan mahdolliselta tehdä. Vaikka en todellakaan mikään ruuanlaittaja ole, niin ajattelin kuitenkin yrittää. Nyt se tuolla uunissa muhii.. Jännittää!

Kukko menossa uuniin muhimaan

Ahvenkukko

Jaakko onki mulle eilen reilut 600g pieniä ahvenia ja nylkikin ne jo valmiiksi.

Tein ensimmäiseksi ruistaikinan.

Vettä n. 7dl

Ruisjauhoja 1 kg

Vehnäjauhoja 1 dl

Vähän öljyä

Ruokalusikallinen suolaa

Sitten vaivasin käsin nämä sekaisin. Seuraavan kerran laitettava vähän enemmän ehkä nestettä, koska kun aloin kaulitsemaan sitä levyksi, niin se meinas vähän halkeilla.. :/

Se piti kaulita sitten niin, että keskelle jätettiin taikinaa vähän enemmän kun reunoille.

Kun se oli kaulittu ripottelin vähän riisiä pohjalle, että ne imisivät kaloista tulevan kosteuden. 

Ja ei muutakun kokoamaan kukkoa!

Laitoin kerroksen ahvenia, suolaa niiden päälle ja kerroksen läskisiä siankylkiviipaleita (n.400g). Sitten taas ahvenia, suolaa jne.

Vaikein vaihe oli kyllä sitten kun piti saada kukko kasaan! :D Vähän meinas toi taikina repeillä, mutta veden, veitsen ja (Jaakon neuvojen :D) avulla siitä sai muokattua ihan hyvän.

Vähän hieroin vielä ruisjauhoja pintaan ja laitoin uuniin 200`C:seen 40 minuutiksi. 

Kun sen otti pois uunista sen pinta oli ihan kivikova. Sellainen sen kait kuuluu olla! Sitten hieroin siihen voita ja paketoin sen leivinpaperiin ja sitten vielä folioon. Uunin lämpötilaa laskettiin 125`C:seen ja siellä se saisi sitten muhia n. 4 tuntia! 

Omnomnomnom mä niin toivon että tuo onnistuu!! Sen tuoksu oli ainakin ihan mahtava! Se oli sama kuin pienenä äidin kanssa haettiin Tikkakosken keskustan leipomosta/kahvilasta ihan juuri uunista tulleita karjalanpiirakoita! Voi että vaikka siitä on niiiin kauan niin muistan vieläkin miten HYVIÄ ne oli! Siis ihan sama tuoksu tuossa. Teinköhän mä sittenkään ahvenkukkoo vai hä?... ;)

Vielä tunnin muhii kukko uunissa niin laitan kyllä tämän postauksen loppuun vielä kuvan valmiista ja kommettia miltä maistuu!

Vaikka lupas täks päiväks vähän kurjempaa pilkkikeliä niin lähdettiin Jaakon kanssa kuitenkin pikkusen kokeilemaan. Mentiin pienelle metsälammelle. Se oli jännää, koska en ole pilkkinyt kuin kerran lohilammella, muuten jäänyt nämä lammet ihan järvien varjoon. Ja niissä lammissahan ne kuuluisat ahvenmöröt asustelee..

Sieltä se aurinko yritti paistaa pilvien takaa

Ja koska lampi oli niin pieni, ei karttaselain näyttänyt mitään syvyyksiä. Ihan summassa alettiin sitten kairailla reikiä. Kaiuilla tosin näki sitten heti anturin tipautettua veteen, että kuinka syvää oli. Hiljaisia olivat kyllä reiät. Välillä aina sydän jätti pari lyöntiä välistä kun kaiun näytölle ilmestyi paksuja viivoja. Yksi syöksyi lähes pinnasta kohti tasuriani, mutta katosi yhtä nopeasti kun tulikin. Mormuskaa uittaessa paksuja viivoja ilmestyi välillä väliveteen ja niitä yritin sitten narrata. Melkein sai käden nostaa niin ylös kun sai kun yritin houkutella sitä mormuskaan perään ja viimein oli yksi kiinni. Ei se ollut varmaan 200 grammaakaan, mutta tuntui isolta kun oli tullut vain pieniä ja särkiä.

Tosi  tummia oli kalat ja pienilläkin oli jopa 11 raitaa! eikös se raitojen määrä kerro siitä kuinka isoja niistä tulee. Mitä enempi raitoja sen isommaksi se kasvaa. Kai..?

Lokit oli meidän seurana kyllä heti kun kalaa alko tulla jäälle. Mokomat! :D

Siinä videoo kun appura pääsee vielä takaisin kasvamaan! :)

Noniin nyt on kukko uunista! Ja todellakin lentävä kalakukko! Lenti nimittäin samantien roskiin... 

Juu näyttäähän se ihan oikeelta, mut eieiei.. Ruodot ei ollu pehmentyny yhtään ja suolaa ei ollu tarpeeks ja kuori ihan liian paksu.. 

Nälkähän sitä jäi :( Ehkä se joskus onnistuu, jos nyt ees viittii kokeilla. Multa kun ei yleensä onnistu tosiaan tää ruuanlaitto! Yhyyyy...

Parempi vaan paistella ne ahvenet pannulla! :D

-Riikka