Juutuanjoki - Näätämöjoki 1.-9.8.2014

Nyt oli kyllä reissu vailla vertaa! Oikeastaan alkaa tajuamaan kunnolla vasta nyt missä sitä on oikein ollut. Muutaman päivän kun olen ollut kotona ja miettinyt ja muistellut kaikkea mitä matkalla tapahtui. Niin kovasti haluaisin jo sinne takaisin! Tippa linssissä vilkaisin vielä lähtiessäni joelle, mutta tiesin mielessäni että palaan vielä <3

1.8 Lähdimme ajelemaan kohti pohjoista. Jäimme ensimmäiseksi yöksi Inariin Juutuanjoelle ja tarkemmin vielä siellä olimme Ritakoskella. Kalastelimme siellä vuorokauden verran ja nukuimme autossa. Kiva paikka sekin! 

Makuualustat ja makuupusiit vaan konttiin ja kyllä nukutti!

Aamupuuroa ja kahvia

Jaakon saamia ruokaharreja siinä kanniskelen

Kahlaustreeniä. On se vaan pelottavaa!

Siinä valmistumassa herkkuruokaa

Jatkoimme siitä sitten vain pohjoisemmaksi kohti Näätämöä. Auton jätimme Jänispään parkkipaikalle ja nostimme rinkat selkään ja tästä se reissu todella alkoi! 8 kilometria patikoimme 2 ja puolessa tunnissa. Pidimme välillä taukoa ja fiilistelimme maisemia. Keli oli aurinkoinen. Ruokaa, teltta pystyyn ja siitä alkoi meidän viikko metsässä!

Vielä alkumatkasta hymyilytti

PUUUH

Kohteessa

Paikka oli siis niinkin erämaata että siellä ei oma puhelimeni toiminut ollenkaan. Jaakolla toimi joissain paikoissa ja silloin tälöin ilmoittelimme kotiapäin että kaikki oli ok. Kirjoitin näinollen vanhanakaisesti päivän aikana tapahtumia ja ajatuksiani vihkoon ja kirjoitan ne nyt suoraan sieltä tänne. Koittakaa ymmärtää!

--------------------------------------------------

- Reissustooreja -

kirjoitettu 5.8.2014

Ekana iltana kun saavuttiin Näätämöjoella nappasi Jakella heti lohi! 

Lauantaina 2.8 tulimme Kontinpaistaman leiripaikalle ja teimme Italianpataa ja paistelimme makkarat. Kalaanpääsy poltteli, joten lähdimme kulkemaan joenvartta ylöspäin. Noin puolentunnin heittelyn jälkeen Jaakolla nappasi. Huusin "Onko iso?" ja vastauksena oli "ON"!! Juoksin haavin kanssa Jaakon luo ja pienen taistelun jälkeen oli parin kilon lohi haavissa! Nam! Paistoimme sen aamulla ja kyllä oli herkku aamiainen.

Seuraavana iltana menimme samaan paikkaan, mistä Jaakko oli saanut lohensa ja ei voitu muutakuin ihmetellä! Samasta kohdasta tuli taas lohi!! Kyllä se vaan osaa! Taas oli aamiaiseksi ja lounaaksi punaista lihaa.

Mutta nyt lörinät sikseen! Sain juuri ensimmäisen loheni perholla! Yhden olen saanut aiemmin uistelemalla. Wuhuu mikä fiilis n 1,5kg ja 55cm!! Nähtiin tässä aiemmin yksi hyppäävän, muttei käynyt kuin pyrstöllä lyömässä perhoa päivällä. Nyt n 20.15 aurinko meni pilveen ja n. 10. heitto ja siima pinkaisi hurjaa kyytiä vastavirtaan! Se on siinä 3. pv Näätämöllä 5.8.2014 sai riki alias Fisheriina TITIN!!!!! Tänään iltapalana lohta!!!!!

kirjoitettu 6.8.2014

Eilen (5.8) tosiaan käveltiin iltapäivästä tähän Punakalliokoskelle (keksimme paikalle nimen itse), jossa rikin perhoon kävi lohi pyrstöllään läimäisemässä. Jatkoimme matkaa n. 2-3km Vinkiänvirralle. Siellä oli mukava iso "uimaranta", jossa kävimme pesulla, aurinkokin paistoi. Vesi oli aluksi hyytävää, mutta lopulta siinä pystyi jo pikkaisen pulikoimaan. Laitoimme trangian tulille ja söimme makaronia ja tonnikalaa currykastikkeessa. Kyllä oli niiin hyvää. Tuo trangia on niin kätevä ja helppo. Kuskataan sitä koko ajan mukana ja ruokaa voi sillä tehdä ihan missä vain. Ja tietty keittää kahvia. Ruuan jälkeen heittelimme ja katselimme lohien pomppimista virrassa ja lähdimme sitten kävelemään takaisin Punakallionkoskelle. Loppu onkin sitten historiaa!

Piirtelin kuvan paikasta josta sain lohen, voi sitten ensi vuonna käydä kokeilemssa samaa kohtaa!

Lohen saatuani kävelimme takaisin leiripaikallemme Kontinpaistamaan. Loimutimme lohen, NAM! Jatkoimme kalastusta aamuneljään ilman tapahtumia kylläkin, mutta kyllä uni tuli nopeaan kun pääsi makuupussiin.

Heräsimme tänään (6.8) klo 10 ja lähdimme aamupuuron keittoon tänne Punakallionkoskelle. Keräsin aamupuuroomme myös kipollisen mustikoita. Jamiii. Heittelimme vähän aikaa ja riksu otti pikku tirsatkin kivellä! ;D Jatkoimme matkaa Vinkiävirralle, uimme, söimme blognesea ja kalastimme. Lohia hyppi monia, muttei käynyt perhoon. Jatkoimme tästä vielä Saunakoskelle, joka oli ihana paikka! Aivan ihanat siloiset isot rantakalliot. Suunnittelimme ehkä menevämme sinne ensi kesänä.

Saunakosken maisemia

 Joimme kahvit ja palasimme samoja reittejä pois. Nyt olemme taas täällä Punakallionkoskella ja söimme makaronia ja valkosipulitonnikalaa ja jälkkäri tsufeet. Jaakko lähti vielä heittelemään joenrantaa ja minä laittamaan kamoja kasaan. Jakea ei kyllä näy enää, toivottavasti sillä ei oo tuolla lohi kiinni ja minä oon täällä haavin kanssa kaukana! Täytyy lähteä kyllä katsomaan!!

Niin joo ja täällä metsässä kulkiessa näkee tosi paljon poroja. Eikä ne kauheasti pelkää ihmisiä, tai no ei niiden lähelle kyllä pääse ja aika kovaa pinkovat karkuun, jos yllätetään ne mussuttamasta koivun lehtiä! (Yllätin myös Jaken syömästä lehtiä, sanoi olevansa poro) viriviritööttööt!!

Kirjoitan nyt vähän jälkikäteen ja ihmejärjestyksessä, kun ei ole joka päivä kerennyt tai jaksanut kirjoittaa..

Eli toissapäivänä (4.8) päätimme lähteä Opukaskönkäälle, jonne oli 5km kävelymatka. Sää oli lähtiessä pilvinen, mutta matkalla alkoi sataa. Ja lujaa! Oltiin ihan läpimärkiä kun päästiin Opukaskönkään laavulle! Tulet vain ja lämmiteltiin siinä niin johan helpotti. Sadekin lakasi ja menimme laavun rantaan yrittämään harjuksia ruokakaloiksi. Ehdin heittelemään 5 min ja 35cm harjus nappasi kiinni. Jaakko ja haavi oli kaukana, joten väsyttelin harrin rantahiekalle ja juuri kun se tuli hiekalle koukku irtosi ja minä kimposin sen kimppuun ettei karkaisi. Ja eihän se karannut! 

Hetken päästä Jaakko sai toisen harrin ja ne me sitten paistelimme ritilällä. Kävelimme rantaa pitkin välillä onkien Pyörösuvannolle asti. Ja matkalla sain muuten kans 35cm harrin!!

 Kun saavuimme paikalle mistä Jake oli saanut kummatkin lohensa, alkoi ukostaa ja kunnolla! Varmaan kolme eri ukonilmaa paukkui ympärillä. Tosi hienoja salamoita ja kirkkaita taivaanrantoja. HUI! Pikkuisen alkoi tihuttaa niin kävelimme teltalle. Ja juuri kun pääsimme perille satoi niin kovaa ja ukkonen oli melkein päällä! Ei muutaku makuupussiin ja kuuntelemaan jyrinää ja sateenropinaa. Hyvin nukutti vaikka ukkosta pelkäänkin..

kirjoitettu 7.8.2014

Yöllä ukosti taas. Tosin nyt oltiin jo menty nukkumaan ja herättiin siiihen yöllä. Jakea tasi vähän pelottaa! Nukuttiin 10 tuntia ja mentiin rantaan aamupuuron keittoon. Kävelimme sitten päivällä Pyörösuvannolle ja tein siinä bologneset. Kun olimme syöneet Jaakko heitteli pintaperhoa, bomberia. Oltiin kuultu, että sillä paikalliset kalastaa ja kalaa tulee! Ja niinhän sitä tuli! Jaakolla oli jo reissun 3. lohi kiinni. Kyljestä vielä! Jännää oli taas, mutta niin kahlasin ja pääsin fisun luo ja nappasin sen haaviin. Lähdimme takaisin "kämpille" ja paistoimme lohen. On ollut muuten todella HOT päivä. Kaks kertaa käyty uimassaki. Nyt ollaan taas täällä Pyörösuvannolla ja italianpata porisee. Kohta syödään ja sitten nukkumaan! Huomenna uusi päivä.

Täällä on tosi jännä kun puhelimet ei toimi juuri ollenkaan niin on kyllä ihan ulkona maailman menosta. Ei edes tiedä millaista säätä se lupaa huomiselle. Tekee kyllä hyvää olla räpläämättä puhelinta tämö viikko. Ja olla muutenkin eristyksissä kaikesta. Oon kyllä yllättyny et miten iisisti oon kuitenkin täällä selvinny! Eihän täs mitään kamalaa oo. Miten mä sillein ees ajattelin aluks. Ois jääny kyl sellanen reissu kokematta jos oisin jäänyt vaan kotiin. Onneks lähdin!

kirjoitettu 8.8.2014

Tultiin tällaiselle suvannonpätkälle. En oikein tarkkaan tiedä mis tää on, mut aika lähellä Pyörösuvantoo. Jonkin aikaa oltiin heitelty kun aloin ottamaan aurinkoa niin taas Jakella nappas ja tällä kertaa kunnolla! Jake antoi mun väsyttää ja meni itse haavimieheksi. Kyllä muuten vetikin siimaa ja vapa taipui. Ranteeseenkin jo alkoi sattua! Kala käväisi jo pari kertaa rannan tuntumassa ja totesimme sen olevan n. 80cm ja 4-5kg. Ihan jees siis! Mutta karkuunhan se pääsi. Noh harmittaa aika lailla, mutta näitä sattuu. Eka karkuutus vasta tällä reissulla! Pussiruuan syönti oli siis edessä. -> Italianpataa.

Mulle alkaa jo pikkuhiljaa riittää tää kalastelu! Kädet ja olkapää ihan puhki. No mutta johan tässä on 8. kalastuspäivä putkeen niin ei mikään ihmekään. Puhuttiin et jos lähtis jo huomenna eli lauantaiaamuna lompsimaan autolle ja Haaparannan kautta kotia. Mietitään. Mukavaahan mulla täällä on vaikken koko ajan kalastakaan! Jaakko on kyl aika kone kun jaksaa heitellä ihan hulluna! Ois kiva kyl tietää tarkka tuntimäärä kauan ollaan tänä aikana kalastettu ja myös se et paljon ollaan täällä kävelty. Mietittiin just et keskimäärin 10 kilsaa on tullu ainaski päivässä lompsuteltua. Jalat alkaa kyllä nyt olemaan jo ihan jees. Ekat päivät oli jalkapohjat niin kipeet ja pikkuvarpaissa rakot. Mut en kyllä valittanut!

En muista oonko jo kirjoittanut, mut ruoka maistuu täällä niin hyvältä! Ei kyllä kotona tulisi syötyä noita pastapusseja ilman lihaa, mutta täällä ne on niin hyviä! Yhtenä aamuna syötiin ananaspaloja niin härreguud ne oli herkkua!! Ens vuotta ajatellen pitää kyl ottaa mukaan ruisleipää tai näkkärii ja ehkä jotain karkkia. Tossa naapurilaavussa söivät yks aamu ruisleipää, jossa oli oivariinia ja metvurstia. Multa valu varmaan kuola kun katselin sitä. Oih ootan niin et saan kotona leipää!! Ja mietititin et opettelis jauhelihan kuivattamisen niin sais sitäkin matkaan mukaan,

Mielessä pyörii pitsa. Aiotaan ostaa sellaset kotimatkalla. Voi muuten maistua! Ja mä haluun suklaata!!

-----------------------

Sellasta olin tarinoinut matkan päällä! 

Kalastin siis koko viikon perholla! Virveli oli kyllä mukana, mutta heittelin sitä vain yhtenä päivänä. Opin reissussa kyllä niin paljon! Eihän mulla ollu mitään hajua lohen kalastuksesta. Lohet nousevat Näätämöjokeen siis Norjan puolelta jäämerestä kutemaan. Ne kulkevat siellä niin, että taistelevat koskiosuudet ja jäävät sitten aina lepäämään koskien välissä oleviin suvantoihin, joissa vesi ei virrannut kovaa. Näihin paikkoihin kalastajat iskevät! Ja niistä suvannoista piti vielä löytää/ tietää "kolot" missä lohi lepäsi. Niin jännittävää!! Ja palkitsevaa kun se vapa lopulta taipui!

Aivan mahtava reissu eikä sitä ymmärrä varmasti kuin ne, jotka ovat päässeet Näätämöjoella käymään. Kaikki, kenen kanssa juttelimme, olivat olleet Näätämöllä jo yli 5 kertaa. Ei ollut muita ensikertalaisia, tuokin kertoo siitä, että niin vaan se paikka koukuttaa ja jokin siinä vetää sinne takaisin aina uudestaan ja uudestaan. Niin myös minut! :)

Täällä kotona on jo alettu valmistautumaan ensi vuoden Näätämön reissuun! Nyt on tulossa sellasia lohiperhoja että huh huh! Kuvat puhukoon puolestaan! Jaakon tekemiä siis, itseltähän tuo sitominen ei vielä onnistu! MUTTA, suunnitteilla on että osallistuisin ehkä helmikuussa jäjestettävään perhonsidonta kurssille! 

Nyt tuli kyllä pitkät lörinät, mutta kiva jos jaksoit lukea! :)

-Riksu