perjantai 13. tammikuuta 2017

Kilo rikki!

Tänään se tapahtui. Se mistä oon voinut vaan haaveilla. Ajattelin jopa että voipi olla ettei se tule koskaan tapahtumaan mulle. Toisaalta ajattelin, että kun vain tähdet on kohdillaan niin tottakai se on mahdollista. Sitten tänään, taikauskoisena ihmisenä vielä, en olisi ikinä voinut uskoa, että se tapahtuu tänään. Perjantai 13. päivä, my lucky day!! <3

Heräsimme kuuden maissa ja lähdimme ennen kasia ajelemaan. Ihan kamala keli. Lunta oli yöllä satanut ja sitä pyrytti edelleen. Välillä ei nähnyt mitään! Pitkän ajomatkan jälkeen pääsimme vihdoin rantaan ja lähdimme talsimaan kohti kala-apajia n. 2 kilometrin verran. Yritin kävellä ihan rauhassa, ettei vaan hiki pääsisi yllättämään, mutta kauhea kiirehän sitä on kairaamaan niin selkä märkänä sitä sai sitten istua :D.

Jakehan oli jo melkein puol päivää pilkkinyt ennenku mä pääsin ottipaikalle, kun se kävelee niin vauhilla. Ei onneksi ollut vielä syönti päälllä. Tein pari reikää ja kaiku piirsi pohjaan kalaa, mutteivat ne kiinnostuneet tasurista. Vettä oli 12,5m-13,5m ja kokeilin tipauttaa mormuskan pohjaan. Pieni sintti sieltä nousikin, joten ei ihme ettei iso tasuri kauheasti kiinnostanut. Samalla Jake huusi takaani että sai pannukarkeen. Kävin sitä ihailemassa ja tein päivän kolmannen reiän vähän sivuun Jaakosta. Se oli THE reikä.

Pilkin siinä vähän aikaa n. 3 metriä irti pohjasta. Jotain kalaa siellä näkyi, mutta pientä taisi olla. Sitten yllättäen pohjasta lähti nousemaan varsin paksuhko viiva. Se nousi todella päättäväisesti suoraan kohti tasuria. "Tuo nappaa", ajattelin. Ja niin se teki. Todella kova nykäys, ja niin oli mun vastaiskukin. Se oli taas se mahtava tunne kun tein vastaiskun niin tuntui että siima jumahti paikoilleen. Aloin nostamaan ja tunsin samantien että nyt on iso. Veti vastaan ihan samallalailla kuin hauki! Sekö sieltä nyt nouseekin. Sain aika hyvällä vauhdilla vetää siimaa. Sitten leikari nousi reiästä ja silloin viimeistään alettava himmaamaan ettei tasuri vaan jää jäänreunaan kiinni. Sitten mä näin sen. Aivan jäätävä ahven meni poikittain reiässä. En voinut uskoa sitä!! Sain tasurin ja ahvenen reikään ja ylös ja sinne mä sen viskasin hankeen aivan jäätävän huudon saattelemana. Lähdin vaan juoksemaan ympyrää ja huusin ja itkin ja nauroin yhtäaikaa. Mä en voinut uskoo sitä. Sen tajusin että nyt nous oikeesti iso ahven. Kun desibelit alkoi pikkuisen laantua juos Jaakkokin paikalle ja sanoi just sen minkä halusinkin kuulla. Se on siinä, nyt meni kilo rikki!! Aijai vieläkin menee iho kananlihalle kun muistelee tätä hetkeä. 

Nää on just niitä päiviä mitkä tulee muistamaan pitkään ja nää on just niitä tunteita mitä sieltä jäältä hakee. Mä oon niin onnellinen!!!
On se possu! 



Ja tällä tasapainolla se tuli! Jaakon tekemä JTSL-kevennetty tasapaino

 Hetken kuluttua pystyin jatkamaan taas kalastusta. Ja kaikuhan piirsi kalaa. Ja ne vielä alkoivat nousemaan tasapainolle asti. Sainkin vielä 3 hyvänkokoista ahventa jotka päätyisivät illalla pannulle. Ja tasapainoon nappasivat nekin. Yksi karkasi avannossa mutta työnsin käteni avantoon ja sain kouhastua sen ylös! Ohhoh! Eihän tää todellakaan oo mikään epäonnenpäivä.

Kohta Jaakko alkoi väsyttelemään. Ja saikin jään päälle mukavan kokoisen ahvenen! Arveltiin se olevan lähellä Jaken enkkaa 720g. Mutta olihan se myönnettävä että onhan se nyt PIENI siihen mun mörköön verrattuna. ;) Vaikka hurja köllikkä tuokin.



No eihän me enää oikein maltettu jatkaa onkimista. Kello lähenteli yhtä ja kalatkin muuttuivat passiivisiksi ja alkoivat katoamaan. Lähdimme talsimaan autolle. Mielessä kummitteli koko ajan että mitä jos se jääkin karvan alle kilon. Niin no tietysti jää, onhan tänään perjantai 13.!!

Pysähdyimme matkalla erääseen ruokakauppaan ja kävin kysymässä saisinko punnita kaupan vaa`alla saamani kalan. Henkilökunta oli älyttömän ystävällistä ja he tulivatkin kaikki sankoin joukoin ihastelemaan suurta appuraani ja toteamaan kanssani että se painoi tosiaan yli kilon!! Siellä mä sitten pompin pitkin kauppaa riemusta! Pääsin siinä samalla ahveneni kanssa paikallislehteenkin :D

Strategiset mitat mun ahvenelle olivat siis: 1100g ja 43cm. 

Päivän isoimmat 1100g ja 680g
Oon sitä jo jonkin aikaa sanonut, että jos joskus se päivä koittaa että mun pilkkireiästä nousee yli kilon ahven se päätyy meille kotiin vitriiniin täytettynä. Ja niin aion tehdä tämän kanssa. Tuolla se nyt pakkasessa odottaa. Seuraava iso ahven pääsee sitten takaisin uiskentelemaan jos sen vapautus vaan on mahdollinen. Tärkeämpi rooli sillä on vedessä kuin meidän pannulla. Saadaan jatkossakin onkia näitä körmyjä. :)

Voi olla etten tule enää koskaan saamaan näin suurta ahventa, joten nyt mä niin nautin tästä tunteesta!

-Riikka

5 kommenttia:

  1. Kyllä on hieno ahven ja uskon että ääntä lähti. Harmi kun ei videota oo aiheesta 😂

    VastaaPoista
  2. Onneksi olkoon, mahtava kala! Itsekin harrastan pilkkimistä ja oon hulluna kilpapilkkiin. Alkuviikosta sain "hupiongella" 881 gramman ahvenen. Se on mun ennätys, edellinen oli 703 g. Olipa mukava lukea toisen pilkkimisestä innostuneen naisen juttuja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla! Mikä on "hupionki"? :D Sullahan hirmusia kaloja noussut! Mun edellinen ennätys oli "vain" 640g niin aika pomppaus oli tähän kalaan.. :) -kireitä!

      Poista
  3. Onneksi olkoon, mahtava kala! Itsekin harrastan pilkkimistä ja oon hulluna kilpapilkkiin. Alkuviikosta sain "hupiongella" 881 gramman ahvenen. Se on mun ennätys, edellinen oli 703 g. Olipa mukava lukea toisen pilkkimisestä innostuneen naisen juttuja :)

    VastaaPoista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista